Harjoittelupäivä muumeja katsomassa

Toinen viikko harjoittelua on käynnissä. Olen viihtynyt hyvin, vaikka uudessa paikassa tuntuukin aina vähän rankalta alkuun. Hervantatuvalla tehdään siis ennaltaehkäisevää perhetyötä. Samanlaisia tupia on kaupungissa  yhteensä kolme, joista myös Linnainmaatuvalla tulen olemaan muutaman viikon. Päivän aikana kävijöitä on kymmenestä kolmeenkymmeneen, jos ei lasketa iltaisin kokoontuvia ryhmiä. Päivät kuluvat aikas nopeeta, koska vilinää on paljon. Lähinnä päivät kuluu taaperoitten kanssa leikkiessä ja vauvoja kanniskellessa. Viikonloppuna yläselässä tuntui mukavasti viikon kanniskelut... ;) Tulevaisuudessa olisi tarkoitus olla enemmän kontaktissa myös vanhempien kanssa. Perhetyö olisi varmasti sellaista, mitä olisi mukavaa tehdä valmistumisen jälkeenkin. Sosionomina kun ei tarvitse tehdä vaikeita päätöksiä sijoituksista ja muista. ;)

Tämä päivä kului Muumimaailmassa kolmen tuvan yhteisellä retkellä. Yhteensä meitä oli 120 henkeä, joten perillä suuri osa vastaantulijoista oli omaa väkeä. =) Mulla ja toisen tuvan opiskelijalla oli tehtävänä huolehtia yhdestä erityislapsesta, joka vaati jatkuvaa huomiota. Poika oli iältään seitsemän, mutta niin pienikokoinen, että Muumimaailman porteilla kysyttiin, oliko poika alle kolme vuotta. Puhuminen oli vähäistä: joitakin yksittäisiä sanoja hän osasi. Opinkin tänään sitten monia tukiviittomia. Puhumisen sijaan poika sitten juoksi. Vauhtia riitti koko päiväksi, ja me yritimme hikisinä pysyä perässä. Ihmisvilinässä oli hieman haastavaa, kun poika mahtui pienistä koloista, joista itse ei viitsinyt aina tunkea. ;) 

Mulla oli pokkari mukana, ja joissain väleissä uskalsi napata muutaman kuvankin, vaikka pojasta ei kyllä voinut päätä yleensä kääntää hetkeksikään pois... :P 

Niiskuneidin huoneesta

Tämän kesän teemana on jättikurpitsa. Tässä kisailtiin parhaimmasta kurpitsasta.

Noidan loitsukoulusta

Frozen yogurt ei ollut yhtä hyvää kuin Thaimaassa syömäni...

Muumipuodista löytyi mulle läppärin laukku! =) Alennettu hinta oli vähemmän, mitä lapussa näkyy. ;)

Oli mukava ja opettavainen päivä. En ole ollut oikeasti tekemisissä lainkaan kehitysvammaisten kanssa aikaisemmin, joten nyt sai pientä käsitystä siitäkin hommasta. Vaikka onhan ne tietenkin kaikki tosi erilaisia... ja tämän pojan diagnoosi on todella harvinainen. Pelkällä pojan etunimellä löytyy googlaamalla tietopakettia kyseisestä diagnoosista. ;) Tukiviittomien opettelu oli varsinkin mukavaa ja hyödyllistä. Paluumatkalla ymmärsin jo melkein kaiken, mitä poika halusi. =)