Pikkuveli näki päivänvalon!

Viisi päivää sitten pääsimme vihdoin näkemään pikkuveljen! Poika syntyi viikoilla 41+3, kun samana aamuna olisi ollut yliaikaiskontrolli. Synnytys meni todella hyvin ja nopeasti edelliseen verrattuna. Haluamani puudutus toimi ja vei osaksi aikaa kivut kokonaan. Se oli kyllä kieltämättä aika ihmeellinen kokemus! Oli siis täysin erilainen meininki kuin viime kerralla, jolloin mentiin vain ilokaasun voimalla.

Mittaa pojalla oli 51 cm ja painoa 3860 g. Vähän isompi siis kuin siskonsa. Alkuun pojan rytmi oli väärin päin, kun valveilla oltiin vain yöllä, mutta nyt jo kahtena yönä ollaan nukuttu hyvin! Viime yönä poika heräsi syömään enää vain kahdesti. Toivottavasti jatkuu samanlaisena! =) Imetys on lähtenyt käyntiin suht hyvin, mutta kipeätä se kuitenkin tekee, kun otetta saa harvoin oikeaksi, varsinkaan öisin. Toivoa kuitenkin on, kun ikää pojalla on vasta viisi päivää.

Kaikin puolin poika vaikuttaa tyytyväiseltä elämäänsä, mutta niinhän ne kai yleensäkin ensimmäiset pari viikkoa. ;)

Ai että se alkoikin vasta nyt!

Mummin ja papan pihassa oli kiva työntää kärryjä! Kuva jo muutaman viikon takaa.

Uhmaikä nimittäin. Luulin sen alkaneen jo aikoja sitten, mutta pari viikkoa sitten se alkoikin vasta oikeasti! Tyttöä ei saa tottelemaan enää juuri missään asiassa, ja tavarat lentävät jatkuvasti. Nukkumaan meneminen on – sekä päivällä että illalla – useamman tunnin prosessi, kun aikaisemmin tytön pystyi vain jättämään sänkyyn itsekseen. Kauppareissuilla on turha toivoa, että tyttö istuisi ostoskärryissä, ainakaan oikein päin. Suurimman osan ajasta hän seisoo istuimella, muiden, ja vähän itsenikin kauhuksi.

Väsymys siis kuvaa hyvin näitä kuluneita viikkoja. Oma pinna on jatkuvasti kireällä, ja omaa aikaa on paljon vähemmän kuin aiemmin. Toisaalta tietenkin hyvää harjoitusta tulevaa arkea varten, kun vauva tulee mukaan kuvioihin, mutta koko sydämestäni toivon, että taaperon arki voisi helpottua ennen vauvan syntymää! Jos se pahin uhmavaihe ehtisi mennä ohi tässä kesän aikana...?? =)

Tänään päikkäreille päästiin kuitenkin yllättävän helposti. Alkuun tyttöä sai palautella sänkyyn ehkä kymmenen kertaa, mutta sen jälkeen hän alkoi koota sänkyynsä leluja ja leikki sängyssä istuen. En enää edes yrittänyt komentaa nukkumaan, kun kerran sängyssä kuitenkin pysyi. Hoitelin omia asioitani koneella (sainpa myös kaikki äitiyspäivärahat sun muut sellaiset haettua!) ja jonkun ajan päästä kävin ihmettelemässä hiljaisuutta, niin tyttö oli mennyt omatoimisesti peiton alle ja oli unessa! Tunnin päästä ensimmäisestä yrityksestä unessa – ennätys pitkään aikaan! =) Tämän päiväinen antoi kyllä toivoa siitä, että ehkä peli ei ole vielä ihan täysin menetetty. Tosin mitään ohjelmaa on turha sopia iltapäiville...

Raskausmaha parin viikon takaa, viikolta 21. Nyt jo vähän eri näköinen... ;)

Raskaudesta

Kaivoin äsken vanhan äitiysneuvolakortin esiin ja vertailin painoja ja muita tietoja. Nämä kaksi alkuraskautta ovat olleet aika erilaisia kaikin puolin. Ehkä ainoa selkeä yhteinen tekijä on paino; vaaka näyttää nyt ihan samoja lukemia kuin edellisellä kerralla näillä viikoilla. Viime kerralla näihin aikoihin paino lähtikin sitten nopeaan nousuun, joten toivon, että vauhti olisi tällä kertaa edes vähän hitaampi! Raskauspahoinvoinnista mainitsin aiemminkin, että se on ollut aivan erilaista tällä kertaa. Viimeksi huonovointisuus jatkui lähes koko päivän, mutta painottui selkeästi aamupäiviin. Tällä kertaa pahoinvointi alkoi aina vasta iltapäivällä ja jatkui läpi koko illan. Olisin mieluummin valinnut ensimmäisen version tälläkin kertaa... mutta onneksi se on nyt vihdoin ohi!!

Yksi helpottava tekijä tässä raskaudessa edelliseen verrattuna on ollut se, että pystyn makaamaan selälläni. Viimeksi kun se ilo vietiin jo aivan alkuraskaudessa. Lonkat eivät kipeydy yhtä helposti, kun mahdollisia nukkuma-asentoja on yksi lisää. Muuten olen kyllä nukkunut vähän huonommin kuin edellisellä kerralla. Ja mikäli aurinko ei ole antamassa energiaa koko päivää, niin väsymys on todella kova.

Maha on tullut nyt toisella kertaa vähän nopeammin esiin, mikä kai on ihan tavallista. Samoilta viikoilta ei löytynyt kuvia, mutta ehkä nämä kuvat kuitenkin jotain kertovat. Omaan silmään alempien kuvien mahat näyttävät aika samoilta, ja niissä on pari viikkoa eroa. Eli ei nyt mistään kovin suurista eroista puhuta, mutta kuitenkin vähän.

17. viikko nyt

18. viikko aiemmin

19. viikko nyt

21. viikko aiemmin

2-vuotias

Kynttilöiden puhallus =)

Mun vauva on jo kaksivuotias! Viime lauantaina juhlittiin perheen ja ystävien kesken Pipsa-possuteemalla. Askarteluja ja leipomisia tuli tehtyä aika paljon, mutta oli se sen arvoista. Päivänsankari ainakin tykkäsi! ;) Tyttö sai valita teeman kahdesta vaihtoehdosta, joista Pipsa oli ehdoton suosikki. Oli hauska katsella, miten tyttö nautti ja selvästi ymmärsi, että häntä juhlitaan. Lahjoja tuli isot kasat, ja kaikki oli todella mieluisia! =) Keskiviikkona oli oikea synttäripäivä, mutta sitä ei noteerattu ollenkaan, ettei turhaan sekoitettaisi tyttöä.

Kaksivuotisneuvolassa kävimme eilen, ja kaikki sujui hyvin. Tällä kertaa tyttö oli jo innoissaan mittauksistakin, kun viime kerralla ei meinannut millään suostua mitattavaksi ja punnittavaksi. Neuvolakäynnistä jäi kuitenkin päällimmäisenä mieleen siellä olleet kivat lelut. ;) Mittaa tytöllä oli 88 cm ja painoa 12,6 kg. Ihan keskikäyrillä mennään siis molemmissa. Erityisesti terkka kehui pikkuprinsessan puhetta, on kuulemma harvoin noin selkeää vielä kaksivuotiaalla.

Eilen illalla haimme isojen tyttöjen sängyn Valkeakoskelta. Aiemmin oli ajatus, ettei hankittaisi uutta sänkyä vielä tähän kotiin, mutta nyt kun tämän myynti on edelleen kesken, niin pakko oli jo päästä vaihtamaan. =) Tyttö oli aivan innoissaan eikä ollut vaikeuksia nukahtaa uuteen sänkyyn. Ei tainnut tajuta, että sieltä pääsee itse pois. ;) Aamullakin tyttö nimittäin kiltisti pysyi sängyssä siihen asti, kun isi tuli hakemaan. Saa nähdä, jatkuuko nukahtamiset yhtä helppoina. Ainakin päiväunille tänään nukahdettiin vielä helposti.

Hyvää pääsiäistä!!

Isinpäivä

Tänään meillä vietettiin toista isänpäivää, tai isinpäivää. =) Tyttö pääsi taas aiemmin viikolla maalauspuuhiin, jotta saatiin tehtyä isille jotain pientä kivaa. Nyt tyttö muuten ymmärsi ensimmäistä kertaa vähän enemmän maalaamisen ideaa niin, ettei sormiväriä levitetty enää pääosin omalle iholle ja suoja-alustalle, vaan ihan oikeasti paperille. Myös käden kuvan hän osasi itse painaa paperiin, kun olin ensin auttanut värin levittämisessä kämmeneen. Näitä käden kuvia tehtiin useampiakin, kun kortteja piti saada isin lisäksi myös ukille, papalle ja isoisoisälle. Sormiväreillä tyttö koristeli myös autoharjan isille lahjaksi. Laitoin sitten itse lakan päälle, ettei väri leviäisi. 

Tänään nousin itse vähän aikaisemmin laittamaan aamiaista pöytään ennen kuin tytön kanssa "herätimme" Joonaksen. Tyttö oli innoissaan, kun sai itse mennä ojentamaan harjan isille. =) Kerrankin tuli syötyä aamiasta yhdessä pitkän kaavan mukaan, ja Joonas sai pekoninsa. :P Otimme kyllä vähän varaslähtöä isänpäivään jo eilen illalla, kun teki vähän liikaa mieli maistaa kakkua. ;) 

Iltapäivän vietimme mun vanhemmilla syöden ja pelaillen, ja samalla paeten joka viikkoista asuntonäyttöä. (Ei edelleenkään mitään valoa sillä rintamalla...) Tytöllä on nyt niin outo unirytmi, että päikkärit menevät pitkälle iltapäivään: tänään nukahdettiin kolmen aikaan. =) Jos sama rytmi jatkuu, niin sunnuntaisin ei näyttöjen takia voi olla kotona nukumassa jatkossakaan. Toivon kyllä, että rytmi vähän muuttuisi, kun eilenkin tyttö nukahti yöunille vasta yhdeltätoista. :/

Ruotsin reissu osa 2

Suoraan jatkoa edelliselle postaukselle...

Tiistaiaamuna ajoimme Tukholmasta suoraan Kolmårdeniin. Automatkojen pelastajana toimi mun vanha puhelin, jonka Joonas oli asentanut kiinni niskatukeen. Siinä sitten pyöri samat neljä muumijaksoa uudestaan ja uudestaan. :D

Safarille jonotusta

Yläilmoista

Kolmårdenissa oli helppo saada kulumaan kaksi päivää, koska nähtävää oli paljon. Ja tytön syöttämisiin ja jonotuksiin meni tietenkin oma aikansa. Pisin jonotus oli safariajelulle, mutta jonotus kyllä palkittiin: köysiradalla kuljettiin lootassa, josta näki kaikki villieläimet ja hienoja maisemia muutenkin. Safari oli kyllä kaiken kaikkiaan hieno kokemus yläilmoista käsin! 

Evästauko

Maailman vahvin nalle -maailmassa tyttökin pääsi ajamaan.

Lasten eläinpihalla pääsi vähän tutustumaan paremmin elukoihin.
Tosin tyttö meinasi kyllä jäädä välillä vähän sarvipäiden jalkoihin...

Hyvänä kakkosena safarin jälkeen tulivat kaikki eläinshowt, jotka oli tosi hienosti suunniteltuja. Kaikkiin esityksiin oli rakennettu jokin tarina ympärille, mikä lisäsi mielenkiintoa. Toki kaikki oli ruotsiksi, joten osa jäi vähän hämärän peittoon. :D Delfiinishow oli melkein liian jännittävä juuri päikkäreiltä heränneelle tytölle. Delfiinien temppujen lomassa nähtiin vaikuttavaa valistusta ympäristön tuhoutumisesta äänen, valon ja kuvan keinoin. Myös lintushow oli hieno, kun petolinnut lentelivät yleisössä istuvien päitä hipoen. Lämpöä riitti, varsinkin toisena päivänä, kun aurinko paahtoi jatkuvasti. Mä pääsin vähän palamaankin... :/

Kolmården-päivien välissä tehtiin autokaupat jo ennalta sovitusta autosta. Kaikki sujui hyvin, ja auto oli sellainen kuin pitikin! Tiistaista torstaihin yövyimme Nyköpingissä kartanoalueella, missä oli edullinen majapaikka, jotain hotellin ja hostellin välimaastosta. =) 

Tässä esityksessä etsittiin kakkuvarasta. Lapsille suunnatusta näytelmästä ymmärsi lähes joka sanan! ;)

Viimeisenä iltana Nyköpingissä päätimme mennä vielä Kolmårdenin jälkeen satamaan syömään. Koko alue oli aivan täynnä, kun sää oli täydellinen. Lisäksi siellä oli vielä autotapahtuma menossa, josta Joonas oli tietenkin aivan innoissaan. Löydettiin kuitenkin tilaa yhdestä rantakahvilasta ja syötiin hyvät salaatit. =) Tyttö viihdytti muita syöjiä jutuillaan... Nyköping oli kyllä hieno paikka, ja sinne täytyy päästä joskus uudestaankin!

Torstaina ehdimme tutustua vielä Nyköpingin keskustan ihanaan kävelykatuun ennen Tukholmaan ajamista. Viimeisest ostokset tuli vielä tehtyä ale-hinnoilla. =)

Nyköpingshus

Lähdimme ajamaan Tukholmaan hyvissä ajoin ennen laivan lähtöä, minä edellä ja Joonas uudella autolla perässä. Aikaa oli niin paljon, että pysähdyimme vielä syömään Ikean lihapullat vähän ennen Tukholmaa. Kaikki oli sujunut tähän asti aivan loistavasti! Jännittävät hetket alkoivat, kun huomasin, kuinka vaikeaa oli seurata navin ohjeita. Ramppeja kun lähti joka suuntaan ja aivan jatkuvasti. Aika moneen kertaan ajoin harhaan... ja sitten yhden rampin jälkeen totesin, että Joonaspa ei enää seurannutkaan perässä! Hänellä ei toiminut navi ollenkaan, joten epätoivo alkoi hieman hiipiä... Laivan lähtöön oli enää tunti aikaa. Itse olin ehkä 20 minuutin päässä satamasta, mutta Joonas ties missä... Kyllä siitä sitten selvittiin kuitenkin: Joonas kertoi mulle kadun, jolla odotteli mua. Täytyy sanoa, että sydän hakkas välillä aika kovaa, varsinkin kun jokaisiin liikennevaloihin oli pysähdyttävä. :D Vartti meni, että pääsin Joonaksen luo, ja siitä ne kunnon ruuhkat sitten alkoivatkin. Juuri ennen satamaa oli vielä kunnon jumitusta tunnelissa... mutta ehdittiin kuitenkin ajoissa laivaan! =) Onneksi tyttö nukkui koko harhailun ajan, koska muuten hän olisi todennäköisesti valittanut kuumuutta ja mulla olisi keskittyminen herpaantunut. Meidän vanhassa autossahan ei sitä ilmastointia ollut, ja ulkolämpötila tuolloin oli 29 astetta. =)

Pienestä sähläyksestä huolimatta oli kuitenkin aivan loistava reissu! Tyttö pärjäsi koko ajan vähillä unilla, ja jaksoi ihmeen hyvin. Nyt hän onkin sitten sen jälkeen nukkunut kotona 13-14 tunnin yöunia. =)

Ruotsin reissu osa 1

Mietin pitkään, jaksanko kirjoitella reissusta, mutta tässä tulee nyt ainakin joitain juttuja. Tultiin siis perjantaina Ruotsista, mistä oli tarkoituksena hakea auto ja samalla vähän lomailla. Molemmat jutut toteutuivat erinomaisesti! =)

Laivan lähtöä odotellessa.

Reissu alkoi hyvin sunnuntaina päivällä, kun tyttö nukahti autoon melkein heti matkalla Helsingin satamaan. Univelan ei siis tarvinnut alkaa vielä ihan lähdössä, mutta aika pian sitä alkoi kertyä... Oltiin satamassa tosi ajoissa, kahta tuntia ennen lähtöä, joten autojonossa sai odotella jonkin aikaa. Onneksi päästiin kuitenkin laivaan hyvissä ajoin ennen sen lähtöä. Menomatkalla ei otettu hyttiin mukaan matkasänkyä, vaan pyydettiin vain lisälaita sänkyyn. Ensimmäinen virhe. ;) Kyllähän tyttö sinne jossain vaiheessa nukahti, mutta taisi siinä pari tuntia vierähtää. Laivan leikkihuoneet oli sen verran kivoja, että riehuminen jäi vähän päälle.

Laivan pallomeri oli aika kiva!

Aamulla söimme laivan buffetissa ennen Tukholma-päivää. Perillä etsimme heti parkkihallin keskustasta ja suuntasimme Åhlensille. Sieltä tarttui mukaan vaatetta alennusmyynneistä lähinnä neidille, mutta vähän myös itselle. Parasta oli lasten leikkihuone ja perheterassi, jossa oli tilaa juosta enemmänkin. Sieltä oli myös hyvät näkymät kaupungin ylle. En ole Suomessa törmännyt mihinkään vastaavaan panostukseen missään ostoskeskuksessa. Ostosten ja syömisten jälkeen palasimme parkkihallille, missä odotti vähän suurempi lasku kuin olisimme osanneet kuvitella. Eipä tullut edes mieleen, että viiden tunnin parkkeeraus voisi maksaa 50e... Noh, kaipa Tukholmassa yritetään tehdä autoilu mahdollisimman hankalaksi.

Joonas syötti tyttöä Åhlensin perheterassilla sillä aikaa, kun äiti shoppaili. ;)

Peppi Pitkätossun talo

Muumilaakson sillalla

Viirun ja Pesosen talo

Iltapäivästä kerkesimme vielä Junibackeniin pariksi tunniksi ennen sulkemisaikaa. Etenkin satujuna oli tosi hienosti tehty! Sen kyydissä olisi varsinkin aikuinen viihtynyt pitempäänkin. Juna ohitti pienoismallikyliä Astrid Lindgrenin saduista, ja samalla kuuntelimme pätkiä samoista saduista, ja vieläpä suomeksi! Illalla ajoimme vielä hotellille, jonne matka kesti harhailun takia vähän pidempään. Kirjoitin naviin vain kadun nimen, joten paikkakunta osoittautuikin sitten vääräksi. ;) Löysimme kuitenkin perille ennen kuin tyttö nukahti. Hotelli oli kyllä hintaansa nähden todella hyvä, ilmeisesti kiinalaisten omistama. New World Hotellia voi siis suositella, jos on autolla liikkeellä Tukholmassa päin.

Hotellin ruokasalin katon koristelua.

Amatööriompelijan tuotosta =)

Pipon ompelun jälkeen hauskaa perhoskangasta jäi niin paljon yli, että päätin tehdä pikkuprinsessalle siitä myös leggingsit. Pipo näkyvissä täällä. Koitin ensin etsiä netistä jotain kaavaa, ja löysinkin yhden, mutta totesin heti, että ihan liian monimutkainen mulle. ;) Niinpä taitoin kankaan kaksinkerroin ja piirsin siihen housut. :P Tästä kaikesta voi päätellä, etten ole todellakaan koskaan tehnyt housuja. Eihän niitä varmaan oikeasti ihan noin kuulu tehdä, mutta leggareissa se vielä jotenkuten näköjään toimii. Ainakin kauempaa katsottuna näyttää hyvältä! ;)

Juhannus meni ihan mukavasti, eikä pahemmin kastuttu. Perjantai oltiin Joonaksen vanhemmilla, missä oli myös vanhin veli perheensä kanssa. Heille syntyi esikoinen pari kuukautta sitten, mutta tyttö oli edelleen vähän pienempi kuin meidän neiti syntyessään. =) Tämä serkku oli jo äitinsä mahassa hieman pienikokoinen ja syntyi sitten vielä kolme viikkoa etuajassa.

Lauantaiksi ajettiin Keuruulle juhannuskonffaan, missä välillä paistoi jopa aurinko! Eikä pienet sateet muutenkaan juuri haitanneet. Oikea päivä tuli siis valittua konffapäiväksi, kerrankin! ;) Tytön päikkäreille nukahtaminen oli työn takana molempina päivinä. Ilmeisesti muualle kuin omaan sänkyyn nukahtaminen on haastavaa tällä hetkellä. Vähän jänskättää, miten käy, kun lähdetään viikon päästä reissuun...